Huomenna on elämämme raskain päivä. Hautaamme oman lapsemme.
Tänään on kuitenkin ollut ihmeen rauhallinen olo. Olen aiemmin ajatellut ettei tällaisella voi olla mitään tarkoitusta. Nyt on kuitenkin tullut viime päivinä useasti tunne ja tarve ajatella, että kaikella tällä tapahtuneella on tarkoituksensa. Tästä täytyy seurata myös jotain hyvää. Haluan uskoa, että elämä niin sanotusti hyvittää tämän meille. Jollain tavalla. Joskus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lämmin kiitos kommentistasi!