Kertomus siitä kuinka 9 kuukauden onnellinen odotus muuttui äkisti suureksi suruksi ja kuinka neljästä tuli kolme.
lauantai 8. helmikuuta 2014
Pikkusisko
Välillä surettaa ettei poika saanut mahdollisuutta oppia tuntemaan pikkusiskoaan. Kun katsoo poikaa leikkimässä ja puuhailemassa omia touhujaan tulee joskus mietittyä miten hauska parivaljakko enkeli ja poika olisivatkaan olleet. On surullista, että poika ei nyt saanutkaan leikkikaveria. Onneksi hän on kuitenkin vielä niin pieni ettei itse ymmärrä tapahtunutta eikä tiedä surra menetystä. Ehkä jonain päivänä hän saa vielä sisaruksen ja leikkikaverin. Vaikka eihän elämästä koskaan tiedä. Mutta toivon niin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hei,
VastaaPoistaVoin samaistua niin moniin tuntemuksiisi ja ajatuksiisi. Meidän enkelipoika kuoli viikolla 39 vuoden alkupuolella. Hautajaiset meillä oli samana päivänä kuin teillä.
Voimia!
Hei!
PoistaKiitos! Todella surullista kuulla, että teille on käynyt samoin. Se on kyllä sanoin kuvaamattoman järkyttävä tapahtuma, eikä sitä todella toivoisi tapahtuvaksi kenelläkään. Jos haluat vaihtaa ajatuksia paremmin niin minut tavoittaa s-postilla helkky82@gmail.com. Paljon voimia!!