Katselin tässä illalla pojan keskittynyttä leikkiä. Tuli vahvasti tunne, että on vaan pakko uskaltaa elää. On pakko uskaltaa luottaa siihen, että elämä kantaa. Ylisuojelevaksi tai -varovaksi ei voi alkaa. Siinä tulee vain hulluksi. Kaikkeen ei voi kuitenkaan itse vaikuttaa. On vaan pakko uskoa siihen, että kaikki kääntyy vielä hyväksi. On vaan pakko jatkaa.
"Sydän käskee, järki sallii
Vähän kerrassaan laittaa toimimaan.
Tavoittaa voit kaiken kauniin
Siis suuntaa tulevaan, askel kerrallaan.
...
Älä pelkää, vaan uskalla elää!
Et saa käpertyä sisimpään.
Luota itseesi! Uskalla elää!
Et saa tyytyä sen vähempään!"
-Mokoma: Uskalla elää-
Näinhän se on. Itse olen yrittänyt myös ajatella, että elämällä on pakko olla vielä jotain hyvääkin tarjottavaa... Ja viime aikoina on onneksi ollut arjessakin voimia taas enemmän nähdä positiivisia asioita juuri tässä hetkessä. Suru on mukana koko ajan, mutta se ei estä hetkittäin kokemasta myös iloa. Kyllä me uskalletaan!
VastaaPoistaNiinpä, kyllä me uskalletaan! :) Mukava kuulla, että sinulla on ollut helpompi olla! Niistä hyvistä hetkistä pitää yrittää nauttia ja kerätä voimia huonoja hetkiä varten.
Poista<3 Kaunis, lohduttava ja välttämätön ajatus.
VastaaPoistaNiin on, siitä saa voimaa. <3
Poista