Saimme joku aika sitten lahjaksi kirjan, Mereen haudattu unelma, joka kertoo kohtukuoleman kokeneen perheen tarinan. Kirjassa Elina Nissinen kertoo perheensä kokemuksista, syistä, seurauksista ja tunteista, joita kohtukuolema herätti. En ole vielä lukenut kirjaa. Jotenkin tuntuu, että aihe on vielä liian lähellä ja muiden tarinoiden lukeminen aiheuttaa vaan enemmän ahdistusta. Juuri samaisesta syystä en seuraa kuin muutamaa aiheeseen liittyvää blogia. Vertaistuki on tietyissä määrin hyväksi, mutta en halua, että se aiheuttaa lisää ahdistusta. Onko kukaan teistä lukenut kyseistä, tai jotain muuta, aiheeseen liityvää kirjaa?
Kuluneen viikon aikana on ollut helpompi olla. Suru ja ahdistus ei ole ollut niin vahvasti läsnä, vaan tunnetta voisi kuvata ennemminkin kaihoksi. Meillä on ollut mukava viikko kaikin puolin. Mies piti talviloman ja nautimme yhdessä olosta, kävimme muutamalla lyhyellä matkalla, rentouduimme ja olimme.
En ole lukenut tuota Elina Nissisen kirjaa, mutta luin Taru Hallikaisen Pikkuveljet eivät ole perhosia. Kirjoittajan kaksosista toinen kuoli kohtuun ja hän sai siis samaan aikaan elävän ja kuolleen vauvan. Kirja oli hyvin kauniisti kirjoitettu ja siinä oli paljon lohdullisia ja voimauttaviakin ajatuksia.
VastaaPoistaTuosta kirjasta en olekaan kuullut. Pitää jossain vaiheessa lukea sekin!
Poista