Olen alkanut järjestellä syksyn työkuvioita. Minulla ei ole vakituista paikkaa mihin palata, joten kaikki pitää rakentaa uudestaan alusta. Alunperinhän tälläistä ei olisi pitänyt edes tässä vaiheessa joutua miettimään. Mutta... No elämä ei mene aina niin kuin elokuvissa. Ahdistaa kun joutuu tämän kaiken lisäksi vielä miettimään ja stressaamaan saako niitä töitä ja mihin poika hoitoon. Mutta ei auta.
Olen ottanut nyt jo loppukevääksi lyhyen sijaisuuden ja olen töissä parina päivänä viikossa. Sitä odotan innolla. Saa vähän vastapainoa kaikelle. Toivottavasti nämä työkuviot tästä muutenkin selkenisivät.
Isoja askeleita, hienoa! Minulla hieman sama tilanne - olen freelancer, niin ei ole selvää yhtä paikkaa, johon palata. Äitiyslomanihan jo loppui, mutta sain sairauslomaa, kun olin siinä kohtaa niin huonossa kunnossa, että en olisi töistäni selvinnyt. Hieman myös olen jo miettinyt siirtoja sen eteen, miten tästä nyt jatketaan... Ahdistavaa kyllä.
VastaaPoistaNiinpä, ei jotenkin jaksaisi miettiä ja etsiä kauheasti, vaan haluaisi, että asiat edes tässä kohtaa järjestyisivät jouhevasti. Mutta ei auta kuin yrittää!
VastaaPoista