Juuri kun eilen ehdin kirjoittaa, että on ollut jo useamman päivän ajan helpompi olla, niin eikös olotila ollut tänään ihan toinen! No sehän nyt on tiedetty jo, että vuoristorataahan tämä tulee olemaan vielä pitkän aikaa. Eipä siitä mihinkään pääse. Oli jo aamusta sellainen olo, että voisi mennä metsään huutamaan ja päivä sen kuin parani kun joka puolella tuntui taas vilisevän pieniä vauvoja ja raskausmahoja. Hyvinä päivinä kestän ne nykyään melko hyvin, mutta huonoina päivinä ne ovat edelleen kova pala. Kaiken lisäksi törmäsin tuttavaan, joka iloisena kyseli meidän kuulumisia ja jolle jouduin selittämään tapahtumat. Että sellainen päivä...
No, huomenna on uusi päivä.
Minulla oli vaihe, jossa aamulla herätessäni pelkäsin, millainen päivästä tulee... Koskaan ei voinut etukäteen tietää. Nyt on ollut jonkin aikaa jo vähän tasaisempaa, mutta silti tosiaan vaikka vauvamahan näkeminen saattaa laukaista sen kamalan ahdistuksen. Itkut on itkettävä ja pahat olot huudettava pois. Voimia sinulle, toivottavasti tänään on parempi päivä.
VastaaPoistaKiitos! Vuoristorataahan tämä on. Etukäteen ei voi tosissaan tietää millainen päivästä tulee.
Poista