Vaatteita ja kohtalon ivaa

Otin haasteen vastaan: lähdin lastenvaatekutsuille. Kutsut sujuivatkin suurimmaksi osin hyvin. Oli rauhallinen olo. Ainoastaan yhdessä kohdassa esittelyä, eräiden tiettyjen tyttöjen vaatteiden kohdalla ahdisti. Olisin halunnut ne meidän prinsessalle, enkelille. Muuten pystyin rauhallisin mielin olemaan mukana.
Ahdistusta on sen sijaan aiheuttanut tieto siitä, että seinänaapurilla on laskettuaika nyt viikonloppuna. On oikein kohtalon ivaa, että olemme tähän mennessä olleet koko talon ainoa lapsiperhe ja juuri nyt, kun kävi miten kävi, naapurit saavat esikoisensa. Käännetään oikein urakalla veistä haavassa. Mutta elämä on... Sitten vaan odottelemaan seinän takaa kuuluvaa vauvan itkua.