Vuoristorataa

Juuri kun eilen ehdin kirjoittaa, että on ollut jo useamman päivän ajan helpompi olla, niin eikös olotila ollut tänään ihan toinen! No sehän nyt on tiedetty jo, että vuoristorataahan tämä tulee olemaan vielä pitkän aikaa. Eipä siitä mihinkään pääse. Oli jo aamusta sellainen olo, että voisi mennä metsään huutamaan ja päivä sen kuin parani kun joka puolella tuntui taas vilisevän pieniä vauvoja ja raskausmahoja. Hyvinä päivinä kestän ne nykyään melko hyvin, mutta huonoina päivinä ne ovat edelleen kova pala. Kaiken lisäksi törmäsin tuttavaan, joka iloisena kyseli meidän kuulumisia ja jolle jouduin selittämään tapahtumat. Että sellainen päivä...
No, huomenna on uusi päivä.